Kymmenen ajatusta

7. elokuuta 2020

Takana on yksi elämäni henkisesti rankimmista viikoista. Olen koko viikon miettinyt, miten alkaisin kirjoittamaan jotain todella arkaluonteista. Asia sellainen, mistä on tärkeä puhua näin julkisesti, mutta en tiedä miten ja haluanko loppujen lopuksi. Aika näyttää. Päätin siirtää nämä ajatukset aivan muualle ja keskittyä muihin ajatuksiin. Siispä nyt tulee keväällä blogeissa pyörinyt haaste, joka on minullakin roikkunut luonnoksissa siitä lähtien. Postauksen kuvina toimii Instagramissa otetut kuvat, jotka näytti kivoilta puhelimessa, mutta todellisuus paljastui vasta koneelle siirtäessä. Mutta hei, eihän niiden kuvien aina tarvitse olla laadukkaita.


Asun..

Tampereella, kaupungissa johon halusin monta vuotta muuttaa ja ny mää asun täällä. Se on edelleen mulle iso juttu ollut elämäni aikana. Täällä mä haluan ainakin tällä hetkellä myös elää elämäni loppuun saakka, vaikka en pidäkään siitä tulevasta ratikasta. Tietenkään ikinä ei voi sanoa ei, sillä salainen haaveeni olisi asua Turussa. Asun tällä hetkellä kerrostaloasunnossa ja mun haaveena olisi muuttaa rivitaloasuntoon. Joskus kaukana tulevaisuudessa haluaisin asua rintamamiestalossa mieheni ja koiramme kanssa.

Innostun..

Välillä todella pienistä asioista, mutta se on toisaalta ihana juttu, koska jos siihen vaadittaisiin paljon, elämä ei olis niin jees.

Ihailen..

Ihmisiä, jotka ovat lähes kokoajan postitiivisia ja iloisia. Tottakai meillä kaikilla on huonoja päiviä, mutta tiedän ihmisiä, jotka osaavat huonosta päivästä huolimatta olla positiivisia ja iloisia. Ennenkaikkea ihailen rohkeita ihmisiä ja niitä, jotka uskovat itseensä.

Haluaisin..

Menestyä elämässä ja olla oikeasti hyvä ihminen. Haluaisin myös tuntea sen itse ja olla siitä ylpeä. Haluaisin rakastaa itseäni. Haluaisin löytää täydellisen asunnon. Haluaisin sisustaa kotini juuri minun näköiseksi. Haluaisin pitkän ja kestävän parisuhteen, kihlat ja häät. Haluasin kaikki Kotikadun kaudet kerralla Areenaan. Tällä hetkellä kuitenkin enemmän kuin mitään muuta haluaisin tämän välillä raskaan taakkani pois sydämeltäni, käsitellä menneisyyteni ja elää tasapainoista elämää. Onko se edes mahdollista?

Luonnettani kuvaa..

Ykkösenä ehdottomasti huumori, mutta rauhallinen, ujo, arka ja hiljainen kuvaavat myös hyvin luonnettani. Tosin, sitten kun minuun tutustuu paremmin, eivät nämä piirteet korostu niin paljoa. Minusta on kyllä vaikea saada sellaista kuvaa, että olisin mukava.


Iloitsen..

Siitä, jos olen onnistunut heittämään hyvän vitsin. Iloitsen AINA, kun voitan mieheni korittipelissä. Iloitsen lumisateesta. Aina kun mä nään että ulkona sataa lunta, mä tuun siitä erittäin iloiseksi ja tekisi mieli mennä tekemään lumiukkoja ja lumienkeleitä. Mä rakastan talvea ja nautin erittäin paljon lumesta ja kylmästä. Harmi vaan ettei siitä saa nauttia kuin hetken, koska Suomen talvet on mitä on.

Jos voisin tehdä mitä vain..

Palaisin aikakoneella vaikka 4 vuotta taaksepäin ja eläisin ne vuodet uudelleen. Jos olisi mahdollista, poistaisin tämän s**tanan koronan koko maailmasta. Tai ainakin Suomesta ja laittaisin rajat kiinni, ettei kukaan idiootti pääse ulkomaille lomamatkalle.  

Haaveilen..

Paremmasta itsetunnosta, pitkästä parisuhteesta, rivitaloasunnosta, paremmasta palkasta ja 20kg painonpudotuksesta.

Lähetä kommentti