Jälleen yksi uusi vuosi yksin

31. joulukuuta 2020

Niinhän siinä taas kävi, että vuosi vaihtuu kotona yksistään. Mä voisin siis esimerkiksi viettää joulun yksin, mutta vuoden vaihtuminen on sellainen juhla, joka olisi kiva viettää juhlien jonkun kanssa. Toki tänä vuonna sen juhliminen ei ole kovin sallittua, mutta olisi sitä voinut omassa kodissa matalalla profiililla viettää. Yhtä kaikki, omalla kohdalla vietän sen karanteenissa (joka toki päättyi ilta kymmeneltä, kun sain vastauksen koronatestistä; negatiivinen).


Näin kirjoitin vuoden 2020 vaihtumisesta; Mun uusi vuosi oli tällä kertaa hyvin erilainen. Vietin sen yksin kotona katsellen ikkunasta raketteja ja kuunnellen sitä pauketta. Mä tykkään katsella raketteja, mutta nimenomaan katsella niitä, en itse ampua niitä enkä tuhlata rahaa taivaan tuuliin. En tiedä olisinko edes jaksanut lähteä mihinkään juhlimaan, sillä olen ollut viime päivät aika väsynyt, niin fyysisesti kuin henkisesti. Mietin kuitenkin tämän asian niin, ettei tämäkään uusi vuosi mitenkään huono ollut, vaikka se olisikin ollut kiva viettää se juhlien. Olen viettänyt uutta vuotta paljon huonomminkin.


KUVA: PIXABAY

Tämä loppuvuosi on näköjään mulle aina vaikeaa aikaa. Olen tänäkin vuonna ollut aika väsynyt ja loppu - niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Sain lieviä flunssan oireita, jotka ajoi mut tosiaan koronatestiin. Yllätyin, että sain vastauksen jo samana päivänä. Tulos oli tosiaan negatiivinen, eli ilmeisesti kroppani halusi kertoa jotain. Olenkin nyt muutaman päivän levännyt ja yrittänyt heittää aivot narikkaan, mikä on kyllä helkkarin hankalaa, koska olen mestari miettimään niitä työasioita myös vapaa-ajalla. Vielä onneksi saa levätä pari päivää, ennen kuin se paha arki taas koittaa. Täytyy yrittää keksiä jotain kivaa!


Näin loppuvuodesta aina kerrataan, minkälainen se kulunut vuosi on ollut. Olen varmaan lähes joka vuosi sanonut, kuinka huono tämäkin vuosi on ollut, mutta voin kertoa, että vuosi 2020 veti kyllä pidemmän korren. Se oli kaikista rankin vuosi. Eikä todellakaan syynä ollut korona. En näe tässä vuodessa mitään positiivista. En myöskään jaksa olla mistään kiitollinen. Mistä edes pitäisi? En jaksa myöskään enää odottaa, että tuleva vuosi olisi mitenkään erilainen. Mutta sitä kohti mennään.


Nämä olivat nyt pikaiset kuulumiset. Palaan blogiin sitten taas raapustelemaan kunnolla, kunhan vain jaksan.


Kaikesta huolimatta; hyvää uutta vuotta kaikille!

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on aina tervetullut, kunhan muistat pysyä asiallisena! Kiitos ♡

Instagram @mminkaro

© Niihin hetkiin. Design by Eve.